"Words are tears that have been written down. Tears are words that need to be shed. Without them, joy loses all its brilliance and sadness has no end."

perjantai 2. joulukuuta 2011

ungrieving among others who grieve

Kävin iltakävelyllä myrskyssä. Teki hyvää. Viime myrskyseikkailusta onkin jo kuukausia. Tuli ikävä Hankoa ja niitä tuulia... Ehkä ensi kesänä.

Etsin itselleni uutta kukkulaa. Täällä jossain tällä alueella on jokin vuori (miten isoksi mäen pitää kasvaa tullakseen vuoreksi?), mutta en muista yhtään missä suunnassa se on, joten vain vaelsin tuulen vietävänä - päädyin kävelemään ympyrää, mutta ei se haittaa. Opin parin kujan nimet, hahmotan missä on ylä- ja alamäkiä, tiedän missä risteyksessä tuuli puhaltaa mielettömän lujaa. En löytänyt kukkulaa, mutta ensi kerralla katson vaikka jotain suuntaviivoja kartasta. On hassua olla noita eksyksissä, kun oli niin pitkään oma reviiri tiedossa.

Tuulen huono puoli: herkät korvat nappaa helposti korvatulehuksen. Auauau. Ehkä tämä menee yöunien mukana ohi. Pitäisi ehkä opetella käyttämään pipoa, mut kun mut mut kun sit tuuli ei pääse käsiksi mun hiuksiini.

Also, hehe, tänään jehovien kanssa aiheena Iso Paha Spiritismi - kuinka Saatanan demonit huijaavat meitä. Hassua päälaelleen kieppunutta argumentointia ja lieviä ahdistumisen merkkejä kun kerroin elämäntavoistani. Mutta asiallisia olivat. Mua hihitytti ne opaskirjan kuvat ouija-lautojen polttamisesta. <3 En maininnut lipastossa kummittelevia tarot-korttejani.

Hassua oli, että oppimateriaalissa tästä kaikesta käytettiin termiä "ennustelu". Siis, häh, miksei "ennustaminen"? Ennustelu kuulostaa sellaselta "hihhihii nyt Maija niinku menee naimisiin Matin kans ja sit ne saa niinku viistoist lasta HIHIHI ihan vaan siks koska herttakunkku on niinku paljon sydämiä". Onnistuin kuitenkin myös ehkä valaisemaan keskustelukumppaneitani aiheesta muun muassa painottamalla vasemman käden polun eroa valkoiseen magiaan. Tosin kaikki henkityöskentely on kuulemma pahasta, koska milloinkaan ei voi tietää, onko tekemisissä demonin kanssa vai ei. Ne kun ovat niin pirullisen ovelia! Hyvä pointti sinänsä, koska varovaisuus on aina välttämätöntä. Joka kerta vaan kohtaa sen, miten hankala on keskustella ihmisen kanssa, joka asettaa Raamatun kyseenalaistamattoman auktoriteetin asemaan. Kaikki muu kirjallisuus, kokemukset, tuntemukset ovat automaattisesti väärässä.

Mua on piristänyt valtavasti ajatus lauantaisesta keikasta. Voi jänskä ja into kuinka on kivaa päästä laulamaan kera ihmisten ihanaisten.

1 kommentti:

  1. Mene ensin Tammitielle. Käänny oikealle Haapatielle, nouse ison mäen laelle, jatka tien päätyyn. Sieltä voi poiketa vasemmalle polulle, joka johtaa kallioille. Go, child, go!

    VastaaPoista